Tähän mennessä olemme tarkastelleet eksentrisen harjoittelun vaikutuksia lihakseen ja lihas-jänne-kompleksiin viimeisimpänä kävimme läpi lihas-jänne-kompleksin jäykkyyttä. Jäykkyydestä pääsemme sujuvasti aikaisemmin luvattuun aiheeseen eli venymis-lyhenemissykliin. Eksentrisen lihastyön aikana lihas-jänne-kompleksi venyy, ja venytyksen aikana on sen mahdollista absorboida itseensä elastista energiaa jousimaisesti. Elastisen energian käyttö vaatii nopean konsentrisen lihastyön välittömästi venymisen jälkeen tai muutoin varastoitu energia haihtuu lämpönä elimistöön. Aktiivisen jäykkyyden kasvaessa mahdollisuus elastisen energian käyttöön ja sen määrän varastointiin kasvaa.

Kun lyhenemissupistus on tarpeeksi nopea, varastoitu energia palautetaan elastisena energiana ja voima potentoituu.

Venymis-lyhenemissyklin toiminnassa aika on tärkeä komponentti. Kuten on jo mainittu liian pitkä aika eksentrisen ja konsentrisen vaiheen välillä estää syklin toiminnan ja energia muuttuu lämmöksi. Näissä tapauksissa lihas-jänne-kompleksi toimii ainoastaan iskunvaimentimena. Kun taas lyhenemissupistus on tarpeeksi nopea, varastoitu energia palautetaan elastisena energiana ja voima potentoituu. Venymis-lyhenemissykli voidaan jakaa kahteen osaan riippuen eksentris-konsentrisen supistuksen ajasta. Hitaassa venymis-lyhenemissyklissä maakontaktiaika on yli 0,25 sekuntia ja kulman siirtymä hidas, kun taas nopeassa kontaktiaika on alle 0,25 sekuntia ja kulman muutos pienempi. Esimerkki hitaasta syklistä on koripallon tai lentopallon hyppysuoritukset. Nopea sykli on käytössä esimerkiksi juoksussa.

Venymis-lyhenemissyklin kehittäminen on erittäin tärkeää suorituskyvyn ja sen tehokkuuden kannalta.

Tehokkaassa venymis-lyhenemissyklissä on korostunut lihaksen esiaktiivisuus ennen maakontaktia. Todella nopeissa liikkeissä esiaktiivisuus on noin 0,1 sekuntia lihaksen aktivoitumisesta liikkeen alkuun. Esiaktiivisuus lisää selkäydintasolla olevan motoneuronialtaan kautta lihasspindelien herkkyyttä, joka taas johtaa parantuneeseen valmiuteen koko eksentrisen vaiheen aikana. Lihasspindelit ovat lihaksessa olevia proprioseptoreita eli aistin reseptoreita, jotka aistivat lihaksessa tapahtuvaa venytystä. Venymis-lyhenemissyklin tehokkuus suorituksessa riippuu henkilön harjoitustasosta ja –taustasta ja on erilainen voima/nopeus/teholaji- ja kestävyysurheilijoilla. Se on todella riippuvainen lihassolujakaumasta ja motoristen yksiköiden rekrytointikyvystä. Venymis-lyhenemissyklin kehittäminen on erittäin tärkeää suorituskyvyn ja sen tehokkuuden kannalta. Toimiva sykli on osoitettu johtavan parantuneeseen tehokkuuteen. Tehokkuuden kasvu on merkittävää eritoten juoksuissa ja hypyissä.

Kaikki nämä eksentrisen harjoittelun läpikäydyt vaikutukset lihas-jänne-kompleksiin ja eritoten siitä johtavaan venymis-lyhenemissyklin toiminnan paranemiseen ovat erittäin iso osa suorituskyvyn kehittämistä. Kun venymis-lyhenemissykli tehostuu ja paranee, se vaikuttaa positiivisesti esikevennetyn kyykkyhypyn paranemiseen. Esikevennetyllä kyykkyhypyllä on osoitettu olevan positiivinen vaikutus jos itsessään urheilusuorituksiin, mutta sillä on myös selkeä vaikutus suoran juoksunopeuden kehittymiseen. Tämä on näytetty toteen useassa eri urheilulajissa. Ja myös suoran juoksunopeuden paranemisella on osoitettu olevan parantava vaikutus lajisuoritukseen ja suorituskykyyn. Yhteydet ovat siis selkääkin selkeämmät. Riippumatta lajista.

Lähteet:

Kniffin KM, Howley T, and Bardreau C. Putting Muscle Into Sports Analytics: Strength, Conditioning, and Ice Hockey Performance. 2017.

Daehlin TE, Haugen OC, Haugerud S, Hollan I, Raastad T, and Rønnestad BR. Improvement of Ice Hockey Players’ On-Ice Sprint With Combined Plyometric and Strength Training. 2017.

McFarland IT, Dawes JJ, Elder GL and Lockie RG. Relationship of Two Vertical Jumping Tests to Sprint and Change of Direction Speed among Male and Female Collegiate Soccer Players. 2016.

Runner AR, Lehnhard RA, Butterfield SA, Tu S, and O’Neill T. Predictors of speed using off-ice measures of college hockey players. 2016.

Roczniok R, Stanula A, Maszczyk A, Mostowik A, Kowalczyk M, Fidos-Czuba O, and Zajc A. Physiological, physical and on-ice performance criteria for selection of elite ice hockey teams. 2016.

Janot JM, Beltz NM and Dalleck LD. Multiple off-ice performance variables predict on-ice skating performance in male and female division III ice hockey players. 2015.

Peterson BJ, Fitzgerald JS, Dietz CC, Ziegler KS, Ingraham SJ, Baker SE, and Snyder EM. Division I hockey players generate more power than division III players during on-and off-ice performance tests. 2015.

Edman S. and Esping T. Squats as a predictor of on-ice performance in ice hockey. 2013.

Roczniok R, Maszczyk A, Stanula A, Czuba M, Pietraszewski P, Kantyka J, and Starzyski M. Physiological and physical profiles and on-ice performance approach to predict talent in male youth ice hockey players during draft to hockey team. 2013.

Krause DA, Smith AM, Holmes LC, Klebe CR, Lee JB, Lundquist KM, Eischen JJ and Hollman JH. Relationship of off-ice and on-ice performance measures in high school male hockey players. 2012.

Shalfawi SA, Sabbah A, Kailani G, Tönnessen E, Enoksen E. The relationship between running speed and measures of vertical jump in professional basketball players: a field-test approach. 2011.

Peyer K, Pivarnik JM, Eisenmann JC and Vorkapich M. Fitness Characteristics of Ncaa Division I Ice Hockey Players and Their Relation to Game Performance: 1092. 2010.

Wilson JM, Flanagan EP. The role of elastic energy in activities with high force and power requirements: a brief review. 2008.

Farlinger CM, Kruisselbrink LD and Fowles JR. Relationships to skating performance in competitive hockey players. 2007.

Hoff J, Kemi OJ and Helgerud J. Strength and endurance differences between elite and junior elite ice hockey players. The importance of allometric scaling. 2005.

Lindstedt SL, Reich TE, Keim P, LaStayo PC. Do muscles function as adaptable locomotor springs? 2002.

Lindstedt SL, LaStayo PC, Reich TE. When active muscles lengthen: properties and consequences of eccentric contractions. 2001.

Dickinson MH, Farley CT, Full RJ, Koehl MA, Kram R, Lehman S. How animals move: an integrative view. 2000.

Komi PV. Stretch-shortening cycle: a powerful model to study normal and fatigued muscle. 2000.

Seyfarth A, Blickhan R, Van Leeuwen JL. Optimum take-off techniques and muscle design for long jump. 2000.

Kyrolainen H, Komi PV. The function of neuromuscular system in maximal stretch-shortening cycle exercises: Comparison between powerand endurance-trained athletes. 1995.

Kyrolainen H, Komi PV. Differences in mechanical efficiency between power- and endurance-trained athletes while jumping. 1995.

Schmidtbleicher D. Training for power events. In: The Encyclopaedia of Sports Medicine: Strength and Power in Sport, edited by Komi P. Oxford, UK: Blackwell, 1992.

Vos EJ, Harlaar J, van Ingen Schenau GJ. Electromechanical delay during knee extensor contractions. 1991.

Smith DJ, Quinney HA, Steadward RD, Wenger HA, and Sexsmith JR. Physiological profiles of the Canadian Olympic Hockey Team (1980). 1982.

Thys H, Cavagna GA, Margaria R. The role played by elasticity in an exercise involving movements of small amplitude. 1975.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Harri-150x150.png

Harri Yrttiaho
Co-Founder SAHA Training
#kaikkimerkkaa