Edellisessä kirjoituksessa otettiin jo esille eksentrisen harjoittelun eri aktivaatio- ja ohjelmointimallit verrattuna muihin lihastyötapoihin. Yleisesti on hyvin tiedetty, että harjoituksella saadaan muutoksia aikaan aivokuoren aktiivisuudessa. Nämä muutokset ja variaatiot aivokuoren aktivaatiomalleissa riippuvat harjoituksen luonteesta ja intensiteetistä. Keskushermosto käyttää erilaisia hermostollisia strategioita kontrolloidakseen lihaksia eri lihastyötavoilla.

Eksentrisen lihastyön aikana aivokuoren aktivaatio on korkeampi ja aktivaation alue aivokuorella on suurempi.

Mittaukset ovat osoittaneet, että eksentrisen lihastyön aikana aivokuoren aktivaatio on korkeampi ja aktivaation alue aivokuorella on suurempi. Tämä on todistettu esimerkiksi nopeiden lihassolujen rekrytoinnilla sekä synergistilihasten eri aktivaatiotasoilla eksentrisen supistuksen aikana. Aivokuoren aktiivisuus liikkeen valmistamisessa ja suorittamisessa on suurempaa eksentrisen aikana verrattuna konsentriseen. Yksi syy näihin on sanottu olevan lihas-jänne-kompleksin sekä solutasovaurion suojamekanismit. Edellisten lisäksi aivokuoren aktiivisuus yhteydessä ”palautesignaalin” prosessointiin on suurempaa eksentrisessä toiminnassa. Lisäksi aktivaation alkaminen aivokuorella on eksentrisessä supistuksessa nopeampaa, minkä on esitetty johtuvan liikkeen suunnittelusta, refleksitoiminnasta tai eri kontrollimallista.

Eksentrinen harjoittelu ja erityisesti venymis-lyhenemissyklin harjoittaminen vaikuttaa myös positiivisesti tasapainon parantamiseen.

Eksentrisen harjoittelun hyödyt eivät siis lopu pelkästään lihasten ja muiden rakenteiden kehittämiseen, vaan ne jatkuvat pitkälle sekä aivojen että hermoston toiminnan tehostamiseen. Eksentrinen harjoittelu ja erityisesti venymis-lyhenemissyklin harjoittaminen vaikuttaa myös positiivisesti tasapainon parantamiseen. Useasti tasapainoa harjoitettaessa keskitytään erilaisiin staattisiin ja joskus dynaamisiinkin liikkeisiin, jossa joudumme pitämään kehon tasapainossa esimerkiksi epästabiililla alustalla tai estämällä ulkoista häirintää. Venymis-lyhenemissyklin harjoitukset harvoin mielletään millään tavalla tasapainoa kehittäväksi vaikka totuus on kaikkea muuta.

Harjoitettaessamme venymis-lyhenemissykliä saamme selkäytimessä sijaitsevan motoneuronialtaan aktiivisempaan tilaan. Tämän johdosta hermosignaali kulkee nopeammin sekä aivoista raajoihin että raajoista aivoihin. Nämä toiminnot perustuvat proprioseptoreiden toimintaan. Proprioseptorit ovat kehon aistinreseptoreita. Ne välittävät tietoa elimistön asennosta ja liiketilasta. Ne myös muuttavat ärsykkeet hermoimpulsseiksi ja vievät tietoa elimistöstä keskushermostoon. Myös lihasten esiaktiivisuus saadaan suuremmaksi venymis-lyhenemissyklin avulla. Lihasten esiaktiivisuus taas lisää proprioseptoreihin kuuluvien lihasspindelien herkkyyttä, mikä taas johtaa parantuneeseen refleksitoimintaan ja sen säätelyyn. Kun saamme kyseisen motoneuronialtaan aktiivisemmaksi eli ärtyneemmäksi, ja proprioseptoreiden toiminnan paremmaksi, hermosignaali kulkee nopeammin kehossa ja tämä taas aiheuttaa tasapainon paranemisen.

Eksentrisellä harjoittelulla on siis lukuisia positiivisia vaikutuksia elimistöön ja suorituskykyyn. Toivottavasti tämän artikkelisarjan esille tuomat asiat auttavat ymmärtämään kyseistä harjoitusmuotoa, ja antavat syyn ottaa se mukaan harjoitusprosessiin.

Lähteet:

Cadore EL, González-Izal M, Pallarés JG et al. Muscle conduction velocity, strength, neural activity, and morphological changes after eccentric and concentric training. 2014.

Singh AM, Duncan RE, Neva JL, and Staines WR. Aerobic exercise modulates intracortical inhibition and facilitation in a nonexercised upper limb muscle. 2014.

Flanagan SD, Dunn-Lewis C, Comstock BA et al. Cortical activity during a highly-trained resistance exercise movement emphasizing force, power or volume. 2012.

Vila-Chã C, Falla D, Correia MV, and Farina D. Adjustments in motor unit properties during fatiguing contractions after training. 2012.  

Vogt M, Hoppeler H. Competitive alpine skiing: combining strength and endurance training. Molecular bases and applications. 2012.

Brümmer V, Schneider S, Abel T, Vogt T, and Strüder HK. Brain cortical activity is influenced by exercise mode and intensity. 2011.

Guilhem G, Cornu C, Guevel A. Neuromuscular and muscle-tendon system adaptations to isotonic and isokinetic eccentric exercise. 2010.

Griffin L, Painter PE, Wadhwa A, and Spirduso WW. Motor unit firing variability and synchronization during short-term light-load training in older adults. 2009.

Fang Y, Siemionow V, Sahgal V, Xiong F, Yue GH. Distinct brain activation patterns for human maximal voluntary eccentric and concentric muscle actions. 2004.

Farthing JP and Chilibeck PD. The effects of eccentric and concentric training at different velocities on muscle hypertrophy. 2003.

Aagaard P, Simonsen EB, Andersen JL, Magnusson P, and Dyhre-Poulsen P. Neural adaptation to resistance training: changes in evoked V-wave and H-reflex responses. 2002.

Lindstedt SL, LaStayo PC, Reich TE. When active muscles lengthen: properties and consequences of eccentric contractions. 2001.

Berg HE, Eiken O, Tesch PA. Involvement of eccentric muscle actions in giant slalom racing. 1995.

Kyrolainen H, Komi PV. Differences in mechanical efficiency between power- and endurance-trained athletes while jumping. 1995.

Bricout VA, Germain PS, Serrurier BD, and Guezennec CY. Changes in testosterone muscle receptors: effects of an androgen treatment on physically trained rats. 1994.

Vos EJ, Harlaar J, van Ingen Schenau GJ. Electromechanical delay during knee extensor contractions. 1991.

Moritani T, Muramatsu S, and Muro M. Activity of motor units during concentric and eccentric contractions. 1987.

Bigland-Ritchie B, Woods JJ. Integrated electromyogram and oxygen uptake during positive and negative work. 1976.

Asmussen E. Positive and negative muscular work. 1953.

Harri Yrttiaho
Co-Founder SAHA Training
#kaikkimerkkaa