Vanhat kiveenhakatut harjoitukselliset totuudet pitävät sisällään lineaarisen ohjelmoinnin ja dynaamisen lihastyön avulla tehdyt voimaharjoitukset alkaen kestovoimasta ja päättyen nopeusvoimaan. Tämä on täysin loogista, onhan kaikki liike ja liikkuminen dynaamista lihastyötä, missä on mukana kaikki lihastyötavat eksentrisestä isometriseen ja konsentriseen.
Voimme siis hyvässä yhteisymmärryksessä todeta, että suorituskyvyn ja ominaisuuksien kehittäminen pohjautuu eri lihastyötapojen dynamiikkaan: eksentriseen, isometriseen ja konsentriseen lihastyöhön.
Isometrinen harjoittelu on jäänyt hyvin vähälle huomiolle ja sen merkitystä ei juuri ymmärretä.
Yleisesti liikedynamiikka mielletään pääosin eksentriseksi ja konsentriseksi lihastyöksi, ja nämä kaksi ovatkin harjoitelluimmat tavat. Kolmas tapa eli isometrinen harjoittelu on jäänyt hyvin vähälle huomiolle ja sen merkitystä ei juuri ymmärretä. Sen osuus liikedynamiikassa on suurempi kuin yleisesti ymmärretään. Dynaamiseen liikkeeseen ja sen kehittämiseen voidaan hyvin vahvasti vaikuttaa monilla metodeilla ja yksi tärkeimmistä näistä on isometrinen harjoittelu.
Isometrisessä lihastyössä lihas tuottaa voimaa ilman, että lihaksen pituus muuttuu. Se voidaan saavuttaa joko työntämällä tai vetämällä liikkumatonta objektia tai pitämällä painoa tietyssä asennossa. Näissä molemmissa tapauksissa lopputulos on sama, mutta hermolihasjärjestelmän toiminta erilaista. Nämä kaksi tapaa muodostavat perustan isometriselle harjoittelulle.
Työntävät ja vetävät isometriset (eng. overcoming isometrics tai iso-pull/iso-push) ovat luonteeltaan raskaampia ja hermostollisesti kuormittavampia kuin isometriset pidot. Näiden hermostolliset mallit ja siirtovaikutus ovat konsentrista lihastyötä vastaavaa. Työntävät/vetävät isometriset sopivat parhaiten lyhyisiin ja intensiivisiin työvaiheisiin.
Isometriset pidot (eng. yielding isometrics tai iso-hold) vastaavat hermostollisilta malleiltaan ja siirtovaikutuksiltaan eksentristä lihastyötä. Pidot eivät ole niin kuormittavia hermostollisesti. Työvaiheen kestot voivat näissä olla näin ollen pidempiä.
Muita isometrisiä malleja ovat näiden lisäksi isometrinen kiinniotto (eng. iso-catch) ja isometrinen vaihto (eng. iso-switch). Näissä malleissa lihastyö ei välttämättä ole täysin isometristä vaan saattavat sisältää myös lyhyen eksentrisen vaiheen. Näiden lisäksi tehokas malli on isometriset hiissaukset (eng. oscillatory isometrics).
Isometrinen harjoittelu luo monipuolisuudellaan suorituskyvyn perustan. Isometrinen harjoittelu on suurelle yleisölle tuntematon niin urheiluvalmennuksen, urheilijoiden kuin sitä seuraavien keskuudessa ja huomaamme tämän valmennettaviemme valmiuksissa päivittäin. Näytöt isometrisen harjoittelun tehokkuudesta ovat kuitenkin kiistattomat. Joku viisas joskus sanoi: ”When something feels right, hold on to it.” Isometrisen harjoittelun kanssa tulokset ovat osoittaneet sanonnan todeksi – kirjaimellisesti.
Harri Yrttiaho
Co-Founder SAHA Training
#kaikkimerkkaa
Jaksotuksen kehittymiseen siihen muotoon mitä se nykyään on, on vaikuttanut monta asiaa. Jaksotuksen alkuperä ja juuret ulottuvat osaltaan jo 1900-luvun alkuun ja Frederick Taylorin malliin
Harjoituskaudet ovat osalla urheilijoista alkamassa näinä päivinä ja osalla ne ovat jo täydessä käynnissä. Harjoitteluun on tullut kaikkien osalta jonkinnäköisiä mutkia suoraan tiehen. Toisilla vaikutukset
Elämme mielenkiintoista ja erittäin haastavaa aikaa maailmamme historiassa. Joudumme miettimään omia prioriteettejämme elämässä, ja tarkastelemaan niitä kriittisesti. Terveys on yleensä sen listan kärkipäässä ja tällä
”I never get bored with the basics.” – Kobe Bryant Traagiset uutiset Kaliforniasta kertoivat, että yksi kaikkien aikojen suurimmista urheilijoista on menehtynyt. Se sai minut
Motorinen oppiminen tarkoittaa liikuntataitojen oppimista. Taitojen oppimisen ekologisen teorian mukaan oppimisprosessi sisältää kolme tekijää: oppijan, ympäristön sekä tehtävän. Oppimiseen vaikuttavaa yksilölliset ominaisuudet, sekä hermolihasjärjestelmän rakenteet.
Tai jätä yhteystietosi ja olemme yhteydessä vuorokauden sisään.
Käytämme evästeitä helpottaaksemme sivuston käyttöä niin, että sen sisältö soveltuisi paremmin sinulle.
3 Responses
Hei!
Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista.
Jäin kaipaamaan syvällisempää tietoa tämäntyyppisestä harjoittelusta.
A) Mihin ja miten sijoittuu akselille hyperteophy, voima, nopeus, nopeusvoima, kestävyys jne?
B) mihin off-season jaksoon tällaiseen keskitytään?
Itse katselen jääkiekkolinsseillä mutta koskee kaikkia urheilulajeja ja off-season harjoittelua.
Kiitokset etukäteen.
– OP Lappalainen
Moi OP,
Kiitos mielenkiinnosta ja kysymyksistä. Hyviä kysymyksiä, joihin on tulossa vastauksia lähitulevaisuudessa tulevissa kirjoituksissa samasta aiheesta.
Harri
Kiitos – jään mielenkiinnolla odottamaan.
Terveisin,
OP