Motorinen oppiminen tarkoittaa liikuntataitojen oppimista. Taitojen oppimisen ekologisen teorian mukaan oppimisprosessi sisältää kolme tekijää: oppijan, ympäristön sekä tehtävän. Oppimiseen vaikuttavaa yksilölliset ominaisuudet, sekä hermolihasjärjestelmän rakenteet. Ominaisuudet ovat yksilöllisiä, mutta voimakkaasti myös harjoittelukokemusten muokkaamia. Oppimisen yhteydessä ympäristöllä tarkoitetaan suoritukseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä, kuten ympäristöä, jossa taito suoritetaan, maan vetovoimaa, lämpötilaa ja valoa. Tehtävällä puolestaan tarkoitetaan suoritukseen liittyviä yksityiskohtia, kuten suoritusnopeutta, tarkkuutta tai sääntöjä ja välineitä. Oppimisprosessissa nämä kolme tekijää ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Lisäksi esimerkiksi sukupuoli, ikä, liikunnan määrä sekä fyysinen kunto ja terveydentila vaikuttavat motoristen taitojen oppimiseen sekä niiden hallintaan.

Taitojen oppiminen tarkoittaa harjoittelun aikaansaamaa kykyä tuottaa liikettä aikaisempaa paremmin, yhdenmukaisemmin, pysyvämmin sekä erilaisissa ympäristöissä. Vaikka perimä ja muut yksilölliset tekijät ovatkin suuri tekijä motoristen taitojen oppimisen taustalla, niin tulee kuitenkin muistaa, että perintötekijät eivät määritä taitoja, vaan niitä on tärkeää tarkastella oppimiskokemuksien kautta. Taitojen oppimisen perustana voidaankin pitää oppijan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Motorinen oppiminen on jatkuva prosessi, jossa oppiminen etenee motorisista perustaidoista kohti vaativimpien lajitaitojen oppimista. Motoristen perustaitojen onkin todettu olevan monipuolisten lajitaitojen oppimisen edellytys.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa motoristen perustaitojen harjoittelussa tarjoaa vahvan perustan paremmalle suorituskyvylle.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa motoristen perustaitojen harjoittelussa tarjoaa vahvan perustan paremmalle suorituskyvylle, vammojen ehkäisemiselle sekä taitojen oppimiselle. Kokonaisvaltainen lähestymistapa motoristen taitojen oppimiseen johtaa hermoreittien lukumäärän suurempaan lisääntymiseen keskushermostossa lisäten mahdollisesti luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä pelitilanteessa. Tämän kaltainen näkemys ei kehota toistamaan ”täydellistä” tai ihanteellista tekniikkaa taitoharjoittelussa, vaan monipuolistamaan harjoittelua, mikäli lajissakin taidon suorittamisen olosuhteet ovat vaihtelevia. Urheilun tarjoamat haasteet taidon näkökulmasta ovat hyvin moninaisia ja vaihtelevat riippuen pelistä, pelitilanteesta, vastustajasta, fyysisestä- ja psyykkisestä vireystilasta tai joukkuetaktiikasta.

Jos vastustaja on nopeampi, isompi tai vahvempi kuin itse olet: Millä keinoin selvität tilanteen?

Taitoharjoittelussa oppijan tulee kyetä mukauttamaan toimintansa sen mukaan, mitä mahdolliset henkilöstä riippumattomat tekijät, kuten esimerkiksi vastustaja kyseisessä tilanteessa toimii. Jos vastustaja on nopeampi, isompi tai vahvempi kuin itse olet: Millä keinoin selvität tilanteen? Vastaus ei ole aina sama. Motorinen taito sisältää aina suorituskykyyn, havaintomotoriikkaan sekä koordinatiivisiin kykyihin liittyviä elementtejä. Suorituskykyyn liitettävistä ominaisuuksista esimerkiksi lihasvoima, tasapaino, ketteryys, kestävyysominaisuudet ja notkeus vaikuttavat motoriseen taitoon. Koordinatiivisista ja havaintomotorisista edellytyksistä esimerkiksi rytmitaju, reaktiokyky, liikkeiden yhdistelykyky sekä avaruudellinen hahmottaminen vaikuttavat motoristen taitojen luovempaan suorittamiseen.

Miten motorisia perustaitoja tulisi harjoitella, kun harjoittelusta halutaan kokonaisvaltaisesti motorista oppimista sekä lajitaitoja tukevaa? Kokonaisvaltaisessa taitojen oppimisen viitekehyksessä harjoittelussa tulisi hyödyntää lajien sekä liikemallien samankaltaisuuksia oppimisessa. Esimerkiksi tenniksen lyöntien ja syötön kannalta samankaltaisia liikemalleja sisältävät muun muassa sulkapallon, padelin, pingiksen, kriketin, pesäpallon lyönnit sekä lentopallon iskulyönti tai jopa golflyönnit sekä salibandyn tai jääkiekon lyöntilaukaus. Tämän kaltainen taitojen oppimisen lähestymistapa mahdollistaa paremman sopeutumisen ja luovuuden itse kilpailutilanteeseen, jossa opittuja taitoja tulee hyödyntää paineen alla jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa ja ympäristöissä. Monipuolisen taitoharjoittelun tuoman luovuuden lisääntyessä ratkaisumallit pelitilanteissa lisää mahdollisuuksia toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Lähteet:

Barnett, L., Lubans, D., Stodden, D., Smith, J., Dudley, D., Iivonen, S., … & Morgan, P. 2016a. Fundamental movement skills: an important focus. Journal of Teaching in Physical Education 35 (3), 219-225.

Eloranta, V. 2007. Ydinkeskeinen motorinen oppiminen, Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. 2. uudistus painos. Helsinki: WSOY. 216-231.

Gallahue, D. & Ozmun, J. C. 2002. Understanding motor development: infants, children, adolescents, adults. (5th ed.) Boston: McGraw-Hill.

Gallahue, D., Ozmun, J. & Goodway, J. 2012. Understanding motor development: infants, children, adolescents, adults. 7. Painos. New York, NY: Mcraw-Hill.

Jaakkola, T. 2010. Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. Juva: PS-kustannus.

Jaakkola, T. 2014. Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa motoristen taitojen kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus.

Jaakkola, T. 2017. Liikuntataitojen oppiminen. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 147-169.

Kauranen, K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura. Julkaisu 167.

Malina, R. M., Bouchard, C. & Bar-Or, O. 2004. Growth, maturation, and physical activity. 2. painos. Champaign, IL: Human Kinetics.

Newell, KM. 1986. Constraints on the Development of Coordination. Teoksessa Motor Development in Children: Aspects of Coordination and Control, Toim. Wade MG & Whiting HTA, 341–361.

Wormhoudt, R., Savelbergh, J.P.G., Teunissen, J. W. & Davids, K. 2018. The Athletics skills model. New York: Routledge.

Jarkko Näppilä
Valmentaja SAHA Training
#kaikkimerkkaa