Yksilöllinen valmennus on käsite, jota käytetään paljon mutta selitetään harvoin. Se kuulostaa itsestäänselvältä: jokainen urheilija saa oman ohjelmansa ja omaan tilanteeseensa sopivan valmennuksen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, ja miksi sitä on niin vaikea toteuttaa?

Tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että ihmiset reagoivat samaan harjoitusohjelmaan eri tavoin. Osa kehittyy nopeasti, osa hitaasti, ja osa ei juuri lainkaan, vaikka tekisi kaiken oikein. Syy ei ole motivaation puute tai laiskuus, vaan se, että jokainen urheilija on yksilöllinen.

Yksi ja sama ohjelma vie harvoin kaikkia eteenpäin

Ajattele kahta yhtä motivoitunutta junioriurheilijaa samassa joukkueessa. He tekevät samat ohjelmat, harjoitukset ja määrän, silti toinen kehittyy selvästi ja toinen polkee paikallaan. Standardiohjelma palvelee keskiarvoa, mutta se ei kykene huomioimaan yksilöitä. Tilanne monimutkaistuu entisestään, kun mukana on loukkaantuneita, eri ikäisiä ja eri kehityskohteita omaavia urheilijoita. Yksi ja sama ohjelma vie harvoin kaikkia eteenpäin.

Valmentajan arki näyttää usein samalta. Kun urheilijoita on kymmeniä, jokaisen yksilöllinen huomiointi vie aikaa, jota ei yksinkertaisesti ole. Loukkaantunut urheilija tarvitsee oman ohjelmansa. Kasvuvaiheessa oleva juniori tarvitsee eri painotukset kuin kokenut aikuisurheilija. Kiireinen arki, erilaiset peliminuutit ja roolit joukkueessa vaikuttavat palautumiseen. Nämä tekijät muuttuvat jatkuvasti, eikä perinteinen tiedostona kulkeva ohjelma pysty vastaamaan niihin.

Yksilöllinen valmennus ei myöskään tarkoita pelkkiä nimiä tiedostoissa tai kerran vuodessa päivitettävää harjoitussuunnitelmaa. Oikeasti se tarkoittaa jatkuvaa vuorovaikutusta. Urheilija kohtaa arjessaan kysymyksiä ja tilanteita, joihin hän tarvitsee vastauksen juuri silloin ja siinä hetkessä. Urheilija tarvitsee ohjelman mukautumisen muuttuneeseen tilanteeseensa heti, eikä vasta viikon päästä. Hyvä ja tehokas yksilöllinen valmennus elää tilanteen mukaan ja pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin tekijöihin.

Tässä onkin ongelman ydin: yksilöllinen valmennus vaatii valmentajalta läsnäoloa joka hetkessä ja jokaisen urheilijan kohdalla, mutta aika ja resurssit eivät riitä. Kysymys ei siis ole siitä, haluavatko valmentajat valmentaa yksilöllisesti. He haluavat. Kysymys on siitä, miten se tehdään mahdolliseksi ilman, että valmentaja palaa loppuun ja miten voidaan valmentaa yksilöllisesti kun suuri määrä urheilijoita on vain yhden valmentajan vastuulla.

SAHA antaa valmentajalle mahdollisuuden tehdä enemmän, paremmin ja useammalle. Alusta oppii valmentajan logiikan ja osaamisen, sekä hyödyntää koulutettua tekoälyä taustalla. Tämän pohjalta se tuottaa yksilöllisiä harjoitusohjelmia automaattisesti ja päivittyy joka viikko datan mukaan. Urheilija saa ohjelman, joka on räätälöity juuri hänen tilanteeseensa, ja valmentaja pysyy mukana ilman, että jokainen ohjelma ja urheilija vaatii tunteja manuaalista työtä. Reagointi loukkaantumisiin, kehityskohteisiin sekä kisa- ja pelitapahtumiin on yksinkertaista. Tämän lisäksi kerätty data ja säännölliset kyselyt auttavat valmentajaa tekemään päätöksiä, joiden avulla voidaan tukea jokaista urheilijaa yksilöllisesti.

Yksilöllisen valmennuksen ei tarvitse olla luksusta ja vain harvoille

Yksilöllistä valmennusta voidaan toteuttaa missä tahansa joukkueessa, millä tahansa taustalla ja minkä tasoiselle urheilijalle tahansa. Se on edellytys sille, että jokainen motivoitunut urheilija voi kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Teknologia-avusteisesti ja SAHA-alustan avulla siitä voidaan vihdoin tehdä kaikkien ulottuvilla oleva mahdollisuus.