Esikuvat ovat loistava asia ja meille kaikille tarpeellisia. Esikuvat tekevät tavoitteista konkreettisempia ja motivoivat meitä yrittämään. Esikuvia matkitaan ja matkiminen on yksi tehokkaimpia oppimistapoja. Toisten ihmisten imitoiminen mahdollistaa esimerkiksi omalta osaltaan lasten nopean oppimisen.
Esikuvissa mielenkiintoinen seikka on kuitenkin se, että yleensä esikuvat ovat jollakin tavalla erittäin persoonallisia. He erottuvat massasta ja ovat poikkeuksellisia yksilöitä. Persoonat kiinnostavat olitpa sitten lapsi tai aikuinen. Erikoinen lauluääni, tapa toimia tai pukeutua luovat näitä esikuvia, persoonia. Silti päivittäin meitä kaikkia yritetään laittaa samaan muottiin, vaikka persoonallisuudet pärjäävät keskiarvoa paremmin ja kukoistavat. Kuulostaa paradoksilta.
Tämä sama paradoksi näkyy selvästi myös urheilussa. Persoonat koetaan usein vaikeiksi hallita ja persoonallisuuteen ei kannusteta. Moni urheilija lopulta sopeutuu tähän ja se näkyy heidän toiminnassaan. Synnytetään keskinkertaisuuksia.
Arvotetaan esikuvan persoonallisuutta, mutta ei arvoteta omaa persoonallisuutta. Seikkaa, joka on tehnyt näistä esikuvista niin ainutlaatuisia.
Useamman kerran olen käynyt keskusteluja koripalloilijoiden kanssa heittämisestä ja siitä kuinka he kokevat, että heidän heittotekniikastaan puuttuu jokin, jonka lajin huippu on heittoonsa sisällyttänyt. Yleensä vertailua on tehty sillä hetkellä suosittuun NBA-pelaajaan. Urheilijan oma heitto ei ole vielä pelaajan mielestä erinomainen, koska se ei näytä tietyltä, siltä miltä hän sen haluaisi näyttävän. Ongelma ei siis ole heittoprosentti tai tuloksen tekeminen. Ongelma on, että heitto ei näytä juuri siltä miltä sen pitäisi. Yleensä sen tulisi kuulemma näyttää juuri tämän kyseisen esikuvan heitolta. Tämä onkin yksi kinkkisimmistä asioista esikuvien kanssa. Arvotetaan esikuvan persoonallisuutta, mutta ei arvoteta omaa persoonallisuutta. Seikkaa, joka on tehnyt näistä esikuvista niin ainutlaatuisia.
Jokaisen pelaajan tulisi arvottaa ja olla ylpeä omasta tyylistään. Ei ole kahta samanlaista tyyliä ja se on mahtavaa. Ei ole yhtä tapaa vaan jokaisella se on omanlaisensa ja samalla nämä eri tyylit voivat olla aivan yhtä tehokkaita. Ne ovat joka tapauksessa tehokkaampia kuin kopiointiyritykset toisten tekemisistä.
Meidän tulisi arvottaa omaa persoonallisuuttamme enemmän ja rohkaista muita samaan. Meidän tulisi olla ylpeitä omasta tavasta potkaista, heittää, laukaista tai liikkua. Ja vaalia sitä. Kannustaa siihen ja olla siinä mahdollisimman hyviä, koska vain siinä voimme olla todella hyviä. Olemalla paras versio omasta itsestämme.
Samuel Haanpää
Co-Founder SAHA Training
#kaikkimerkkaa
Lähteet:
Jozami, Silvina. Mirror neuron and motor learning. Sport NeuroTraining. http://www.sportneurotraining.com/1161/
Jaksotuksen kehittymiseen siihen muotoon mitä se nykyään on, on vaikuttanut monta asiaa. Jaksotuksen alkuperä ja juuret ulottuvat osaltaan jo 1900-luvun alkuun ja Frederick Taylorin malliin
Harjoituskaudet ovat osalla urheilijoista alkamassa näinä päivinä ja osalla ne ovat jo täydessä käynnissä. Harjoitteluun on tullut kaikkien osalta jonkinnäköisiä mutkia suoraan tiehen. Toisilla vaikutukset
Elämme mielenkiintoista ja erittäin haastavaa aikaa maailmamme historiassa. Joudumme miettimään omia prioriteettejämme elämässä, ja tarkastelemaan niitä kriittisesti. Terveys on yleensä sen listan kärkipäässä ja tällä
”I never get bored with the basics.” – Kobe Bryant Traagiset uutiset Kaliforniasta kertoivat, että yksi kaikkien aikojen suurimmista urheilijoista on menehtynyt. Se sai minut
So the question is: should a player dip the ball when shooting a basketball? Before getting to the answer we have to understand that there
Tai jätä yhteystietosi ja olemme yhteydessä vuorokauden sisään.
Käytämme evästeitä helpottaaksemme sivuston käyttöä niin, että sen sisältö soveltuisi paremmin sinulle.
