Sensaatio ja Suomen oma Leicester City. Näillä sanoilla muun muassa kuvailtiin tämän kauden jalkapallon Suomen mestaria IFK Mariehamnia. Mutta oliko mestaruus sensaatiomainen yllätys vai taustalla muutakin kuin hyvää tuuria? Mitä IFK Mariehamn teki niin paljon paremmin, että suurien budjettien organisaatiot jäivät sarjataulukossa taakse? Otimme asiasta selvää ja haastattelimme saarelaisten tähtitopparia Kristian Kojolaa.

IFK Mariehamn on pelannut Veikkausliigaa vuodesta 2005 ilman suurempaa menestystä. Ei mestaruuksia, ei mitalisijoja. Viime kaudella joukkue väläytteli jo osaamistaan viemällä Suomen Cupin mestaruuden. Kuluvan kauden ennakoissa joukkue kuitenkin sijoitettiin jopa sarjan viimeiselle sijalle.

IFK Mariehamnin toppari Kristian Kojola valittiin kuluvan kauden päätteeksi Veikkausliigan tähdistöjoukkueeseen ja todennäköistä on, että Kojola palkitaan kauden päätösgaaloissa vielä uudemman kerran. Kojolan ja IFK:n menestys ei ole kuitenkaan ollut sattumaa. Se on ollut määrätietoista työtä useiden vuosien ajan. ”Tämä on ollut pitkä projekti, joka alkoi jo noin viisi vuotta sitten” ynnäilee Kojola.

Kausiluonteinen ajattelu ja nopeiden voittojen tavoittelu on ajanut monessa muussa paikassa pitkäjänteisen joukkuerakentamisen ohitse. Toisin on Maarianhaminassa. ”Viimeiset kolme vuotta joukkue on pysynyt kasassa. Sen avulla on saatu jatkuvuutta. On ollut helpompi kehittää omaa pelaamistaan ja luoda oma pelityyli.”

“Missään muualla pelaamistani joukkueista harjoittelua ei olla käyty yhtä selkeästi läpi” -Kristian Kojola

Oma pelityyli, pitkäjänteinen tekeminen ja tietotaidon kehittäminen ovat asioita, jotka tiedostetaan ja joista puhutaan, mutta jotka jäävät päivittäisessä tekemisessä monella joukkueella tekemättä. IFK Mariehamn on sen sijaan kehittänyt tasaisesti tekemistään kaikilla osa-alueilla. “Asiat on tehty vuosi vuodelta hiukan paremmin. Kehitystä on tapahtunut valmentajien tietotaidossa ja pelaajien ymmärryksessä harjoittelusta. Missään muualla pelaamistani joukkueista harjoittelua ei olla käyty yhtä selkeästi läpi.”

Yhteisen projektin myötä IFK Mariehamnin yhteisö on kehittynyt ja koko saari on ollut toiminnan takana. Tärkeimpänä on ollut kuitenkin joukkueen sisäinen yhteishenki. “Se, että joukkue on ollut kasassa jo pidemmän aikaan, on edesauttanut sitä, että meistä pelaajista on tullut todella läheisiä keskenään. Vietämme todella paljon aikaa toistemme kanssa ja jopa toistemme perheiden kanssa.” Kuulostaa joukkueelta, joka on valmis toimimaan yhteisen hyvän eteen kovissakin paikoissa.

Saarella on siis ymmärretty yhteisön voima unohtamatta kuitenkaan jokaisen yksilön merkitystä. Individualistisessa maailmassa IFK Mariehamn on onnistunut luomaan joukkueen, jonka pelaajat ovat ostaneet omakseen. “Joukkueessa on ollut erittäin selkeät roolit ja jokainen pelaaja on hyväksynyt oman roolinsa. Kaikki ovat tärkeitä.”

Kehitystä avoimuuden kautta panostamalla kommunikaatioon ja palautteen antamiseen.

Samalla pelaajia ja joukkuetta on kehitetty avoimuuden kautta panostamalla kommunikaatioon ja palautteen antamiseen. Lähtökohtana on ollut, että ennen kuin voi johtaa muita, täytyy osata johtaa itseään. “Urheilussa yleensäkin on aika vanhanaikainen huutamiskulttuuri. Se on ajoittain todella ilkeää. Meillä ollaan keskitytty palautteen laatuun, palautteen antamiseen ja palautteen vastaanottamiseen. Positiivisen ja negatiivisen palautteen suhde on 3:1.”

Joukkue pysyi kauden aikana poikkeuksellisen terveenä.

Joukkue pysyi kauden aikana poikkeuksellisen terveenä. Syitä tähän on monia, mutta avoimen kommunikaation merkitys nousee myös tässä vahvasti esiin. “Fysiomme kerää jokaisen harjoituksen jälkeen jokaiselta pelaajalta arvosanan, joka kuvaa harjoituksen rasittavuutta. Tätä kautta hänellä on jokaisesta pelaajasta henkilökohtaista dataa koko kauden ajan ja harjoitusten fyysistä osaa voidaan mahdollisuuksien mukaan muokata pelaajan mukaan.”

Ehjä kausi oli seurausta myös hyvästä harjoituskaudesta, suunnitelmallisesta voimaharjoittelusta ja palautumisesta. Lepoa oli aiempaan nähden jopa oudon paljon. “Välillä tuntui, että treenaamme aivan liian vähän, mutta näin jälkeenpäin katsottuna tulokset olivat loistavia”, tuumii Kojola.

Yksi seikka nousee menestyksen takaa esiin vahvimmin. Mentaalivalmennus.

Kojolaa haastatellessa IFK Mariehamnin menestykselle löytyy siis moninaisia syitä. Yksi nimittäjä nousee kuitenkin esiin vahvimmin: Mentaalivalmennus ja sitä ruokkiva mentor-ohjelma.

Ohjelma aloitettiin viisi vuotta sitten ja ohjelman tarkoituksena oli auttaa pelaajia kasvamaan niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Tuloksena useamman pelaajan perustama yhteinen sivutoiminen yritys (Evulate) ja Suomen mestaruus.

Kaikilla halukkailla on oma mentori yritysmaailmasta.

“Kaikilla halukkailla on oma mentori yritysmaailmasta ja heitä tavataan kahden kesken viikoittain. Sitten noin kerran kuussa tavataan isommalla ryhmällä.” Osallistuminen on siis vapaaehtoista, joka usein unohdetaan joukkueena toimiessa. Vapaaehtoisuus kuitenkin ruokkii motivaatiota.

Kojola näkee ohjelman henkilökohtaisesti erittäin tärkeäksi. “Se määrä, miten paljon me olemme (ohjelman kautta) kasvaneet yksilöinä ja joukkueena viimeisien vuosien aikana on valtava.”

Mitä mentaalipuolen ja mentor-ohjelman toiminnassa on sitten painotettu? Kolme peruspilaria ovat luoneet toiminnan rungon: 1) Anna aina kaikkesi 2) Ole tässä ja nyt 3) Keskity vain asioihin joihin voit vaikuttaa.

“Epäonnistumisia tulee jatkuvasti, mutta se pitää hyväksyä ja sitä kautta kehittyä.”

Asiat kuulostavat Kojolan mukaan naurettavan yksinkertaisilta, mutta ovat käytännössä todella paljon haastavampia. “Epäonnistumisia tulee jatkuvasti, mutta se pitää hyväksyä ja sitä kautta kehittyä. Jo se, että antaa aina kaikkensa on aika vaikeaa, varsinkin silloin kun on huono päivä.”

Hetkessä eläminen on ollut vieläkin haastavampaa. “Mielessä saattaa olla monenlaisia ajatuksia harjoituksissa ja peleissä, jotka vaikuttavat tässä ja nyt olemiseen. Se ei ole aina helppoa olla läsnä vain tässä hetkessä”

Vaikeimpana kaikista on kuitenkin ollut asioiden hyväksyminen joihin ei voi vaikuttaa. “On olemassa niin paljon ulkopuolisia tekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa, mutta silti ne saattavat häiritä suoritusta, vaikka niiden ei pitäisi. Esimerkkeinä olkoon vaikka tuomari, huono kenttä tai huono sää.”

Mielen harjoittaminen on johtanut myös siihen, että päivittäisellä toiminnalla on ollut suurempi merkitys kuin vain voittaminen.

Mielen harjoittaminen on johtanut myös siihen, että päivittäisellä toiminnalla on ollut suurempi merkitys kuin vain voittaminen. Voittamisen kulttuuri on syntynyt muista asioista kuin vain sarjataulukkoon tuijottamisesta. “Voittaminen toki motivoi, mutta voittaa voi vain siten, että yltää parhaimpaansa. Parhaimpaansa yltää tekemällä päivittäiset asiat niin hyvin kuin osaa.” 3 peruspilaria ovat siis toiminnassa tässäkin.

Entä jatkossa? Kuinka mestaruus uusitaan ja miten menestyminen saadaan jatkumaan? “Monessa asiassa voi parantaa aina, tietysti. Näkisin kuitenkin asian niin, että kehitetään niitä asioita, jotka ovat meidät tähän asti tuonut. Tehdään meidän vahvuuksista vielä kovemmat vahvuudet.” Tämä on poikkeuksellista suomalaisessa urheilussa, jossa keskitytään liian usein näkemään, mitä emme osaa ja pian ollaankin kaikessa keskinkertaisia.

IFK Mariehamn on siis yhdistellyt toimivia asioita kokonaisuuksiksi, jotka palvelevat heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Vahvuuksia kehittämällä on luotu vahva yhteisö ja joukkue, joka on ottanut oppia menestyksen malleista – aina yritysmaailmaa myöden. Vahva tunne, että saarella saatetaan nauttia menestyksestä jatkossakin.

 

Lähteet:

Haastattelu: Kristian Kojola (28.10.2016)