Kevään tutkimusmatkan jatkoksi oli jo talven aikana varmistunut vierailu Minnesotan yliopistolle kahdeksi viikoksi seuraamaan yliopiston kiekkojoukkueiden sekä yliopiston käyneiden ammattilaisten harjoittelua. Suurin syy matkaan oli heidän fysiikkavalmentajansa Cal Dietz. Cal on toiminut yliopistolla jo vuodesta 2000 lähtien eri lajien parissa. Tällä hetkellä hänen vastuullaan on vain jääkiekko sekä muutamat urheilijat muista lajeista.

Ensikosketuksen herra Dietziin sain jo vuosia takaperin, kun törmäsin hänen kirjoituksiinsa netissä. Artikkelit olivat mielenkiintoisia, mutta kesti hetken aikaa ennen kuin hänen ajatuksensa alkoivat avautua ja mielenkiinto hänen tekemisiinsä lisääntyi.

Matka Triphasic –harjoittelusysteemin alkulähteille.

Dietz on kehittänyt Triphasic –harjoittelusysteemin ja kirjoittanut aiheesta jo useamman kirjan. Vaikka itse systeemistä löytyy todella paljon tietoa netistä, kirja avaa systeemin kehittämisen syitä ja perusteita enemmän.

Oma matka kyseiseen systeemiin on ollut vaiheittainen ja syventynyt matkan varrella pikkuhiljaa. Se alkoi jo ennen kirjan lukemista tutustumalla Dietzin kirjoituksiin ja xlathlete.com nettisivuihin, josta löytyy paljon materiaalia artikkeleista harjoitusohjelmiin ja videoklippeihin harjoitteista. Seuraava askel oli itse kirjan lukeminen, joka kasaa systeemin selkeämmäksi kokonaisuudeksi kuin pelkät ohjelmat ja artikkelit. Tässä vaiheessa olin jo ottanut vaikutteita omiin ohjelmiin Triphasicista, vaikka itse kokonaisuus oli vielä kaukana itse systeemistä. Seuraava syventävä kokemus itse harjoittelusta oli Erik Haulan harjoitusten näkeminen ja kyselytunti heidän tekemisistänsä. Moni palanen alkoi asettua paikalleen tässä vaiheessa.

Sukelluksen seuraava vaihe oli SAHAn edellinen tutkimusmatka Texasiin ja siellä keskustelut Matt Van Dyken kanssa. Van Dyke on toiminut harjoittelijana Minnesotan yliopistolla kesät 2013 ja 2014 sekä myöhemmin tittelillä Associate Director of Strength and Conditioning. Hän on kehittänyt systeemiä Dietzin kanssa sekä kirjoittanut siitä muun muassa omille vandykestrength.com sivustollensa. Hän on ollut myös kehittämässä systeemiä vastaamaan omia tarkoituksiaan ja kirjoittanut siitä kirjan: Triphasic Lacrosse Training Manual.

Näiden etappien kautta siis päädyttiin tähän matkaan ja itse systeemin alkulähteille Minneapolisiin. Tarkoituksena oli edelleen lisätä ymmärrystä itse systeemistä ja sen perusteista sekä nähdä tämän hetkinen harjoitusmalli. Dietz kehittää koko ajan systeemiä ja se tuskin pysyy samana edes kahta peräkkäistä harjoitusjaksoa. Esimerkiksi nyt hän oli saanut tilaamansa eksentriset k-boxit salillensa ja lisäsi niillä tehtäviä harjoituksia heti osaksi ohjelmia.

Dietz teki monta kertaa selväksi, että Triphasic on systeemi, jota voi ja pitääkin soveltaa, eikä metodi, menetelmä, jota täytyy noudattaa orjallisesti. Systeemi soveltuu eri lajeihin, ja sekä itsessään koko systeemiä, että myös sen osia voi muuttaa ja varioida. Mikään ei ole kiveenhakattua. Jos ja kun löytyy parempia tapoja ja menetelmiä toimia, niin ohjelmia on suositeltavaa muokata.

Sitten itse käytäntöön. Maanantai alkoi harjoittelijoiden ja apulaisten tulolla salille noin kello 06. He valmistelivat salin harjoitukseen sekä tekivät pre- ja post-workout juomat valmiiksi. Ensimmäinen ryhmä eli naisten jääkiekkojoukkueen ensimmäinen ryhmä saapui harjoitukseen 06.30. Henkilökunnan määrä tuli todella suurena yllätyksenä. Harjoittelijoita oli töissä salilla reilut kymmenen ja he vastasivat urheilijoiden harjoituksen läpiviemisestä. Toki on selvää, että kun on tarpeeksi valmentajia auttamassa urheilijoita, urheilijat saavat yksityiskohtaisempaa valmennusta ja kehitys on tällöin hieman todennäköisempää. Toinen ryhmä, miesten joukkueen ensimmäinen ryhmä, aloitti harjoituksen kello 08.00. Joukkueiden toiset ryhmät tekivät harjoituksensa iltapäivällä klo 12.00 ja 13.15. Ryhmien koot vaihtelivat päiväkohtaisesti. Ammattilaiset saapuivat tekemään harjoituksensa yleensä kello 09.00 ja 11.00 välisenä aikana.

Dietzin harjoitussysteemissä eri ominaisuuksien kehittäminen on jaettu selkeiksi jaksoiksi. Harjoituskausi aloitetaan harjoittamalla aerobista kapasiteettia. Tässä hän eroaa selkeästi yleisestä Pohjois-Amerikkalaisesta ajatusmallista, jossa aerobiaa ei tarvita eikä tehdä. Peruskunnon jälkeen siirrytään voiman harjoittamiseen. Voimajakson rytmittämisestä tulee koko Triphasic –systeemin nimi. Dietz on pilkkonut dynaamisen liikkeen eri lihastyötavat harjoitusjaksoiksi. Voiman harjoittaminen aloitetaan eksentrisellä jaksolla, josta siirrytään isometriseen ja viimeisenä konsentriseen vaiheeseen. Voimablokkien jälkeen tulevat tehojakso ja viimeisenä nopeusjakso.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ryhmät ja yksilöt olivat saaneet voimajaksot tehtyä ja olivat joko teho- tai nopeusjaksoissa. Tämä sopi allekirjoittaneelle erittäin hyvin, koska voimajaksojen toteutus on yksityiskohtineen selkeämpi kuin teho- ja nopeusjaksojen. Lisäksi se on paremmin hallussa kuin teho- ja nopeusjaksojen toteutus.

Teho- ja nopeusjaksoilla on juurikin kyse juuri näistä asioista, eli suoritusten tekemisestä mahdollisimman nopeasti. Voimajaksoilla rakennettu kapasiteetti pyritään muokkaamaan parhaalla mahdollisella tavalla lajia tukevaksi. Tekeminen on näillä jaksoilla pääosin dynaamista. Dietz ei missään vaiheessa käytä kovinkaan paljoa vanhan liiton voimaharjoitteita, ja näillä jaksoilla todella vähän. Isossa osassa on Pit-Shark –kyykkylaite, joka korvaa miltei täysin ”normaalit” kyykyt tai jalkaprässin. Muita metodeita ovat muun muassa erilaiset hyppyvariaatiot, Dietzin lanseeraamat ”oskillatoriset” osaharjoitteet sekä kuminauhojen käyttö joko suorituksia keventämässä tai tuomassa muuttuvan kuorman liikkeeseen.

Itsessään harjoitukset ovat kokeneet jo todella suuren muutoksen Triphasic Training –kirjaan nähden, mutta harjoituksen rakenne on säilynyt samanlaisena. Dietz käyttää ohjelmissaan useita harjoitteita sisältäviä bokseja. Harjoitteiden määrä yhdessä boksissa vaihtelee kolmesta seitsemään. Tämän avulla saadaan pääliikkeiden väliset tauot hyötykäyttöön otettaessa mukaan pienempiä apuliikkeitä, jotka muuten saattaisivat jäädä tekemättä.

Pääliikkeissä Dietz pohjaa tekemisensä ”ranskalaiseen” kontrastimenetelmään, joka tunnetaan meillä pelkästään kontrastiharjoitteluna. Mikä siinä poikkeaa ”normaalista” on se, että pääliikettä tukevia liikkeitä on yleensä kaksi tai kolme plus sen jälkeen vielä apuliikkeet. Uutena asiana kontrastien rinnalle on tullut ”potentiaatioklusterit”. Alkuviikon harjoitukset olivat enemmän ominaisuuksia kehittäviä ja loppuviikosta panostetaan myös kapasiteetin rakentamiseen tekemällä teho- ja nopeuskestävyyttä harjoituksen rakenteen pysyessä samanlaisena.

Yksi johtava teema Dietzin systeemissä on aikaikkunat, joiden puitteissa toimitaan harjoitteissa. Toistomäärät eivät ole määräävä tekijä. Nämä aikaikkunat pysyvät samana koko harjoituskauden läpi on kyseessä sitten voima- tai nopeusjakso. Tämä tekijä on myös noussut suurempaan osaan nykyharjoittelussa verrattuna aiempaan, kuten esimerkiksi itse kirjan harjoitusmalleihin.

Wrap-up

Tutkimusmatka kokonaisuudessaan oli juuri sitä mitä odotin ja vielä paljon enemmän. Cal oli todella avoin kaikessa tekemisessään eikä salaillut mitään. Hän jakoi kaiken tiedon ja perustelut asioille. Hän myös kertoi uusista ajatuksistaan ja kehitelmistään, joita hän tekee sisäpiirinsä kanssa. Harjoituksia seuratessa pääsi hyvin kartalle harjoitteista ja ohjelmista. Cal kävi vielä asiat läpi samalla, oli asia sitten epäselvä tai ei. Kaksiviikkoinen on vain hyvin pieni osa kokonaisuutta, mutta keskusteluiden ja kysymysten kautta pääsi hyvin kiinni myös niihin asioihin, joita ei tällä matkalla päässyt näkemään ja kokemaan.

Odottamaton ja erittäin mieluisa yllätys matkassa oli Reflexive Performance Reset:n läpikäynti ja sen ensimmäisen tason oppimäärän saaminen. RPR:n tarkoituksena on kehon refleksipisteitä hyväksi käyttäen parantaa hengitysmalleja ja nollata keho haitallisista kompensaatiomalleista. Olin kuullut aiheesta, mutta ennen matkaa tietämys asiasta oli todella pieni. Asiaa läpikäytäessä oli hämmästyttävä huomata miten hyvin metodi toimi. Lisätietoa asiasta löytyy osoitteesta reflexiveperformance.com.

Harri Yrttiaho
Co-Founder SAHA Training
#kaikkimerkkaa